askartelua luvassa?

Aikanaan etsin itselleni kaunista albumi tuleville hääkuvilleni. Sitä kautta löysin skräppäyksen joka vei mukanaan. Valitettavasti olen tyyppiä joka aina innostuu jostain asiasta, haalii varusteet ja välineet, ja hetken harrastettuaan alkuinto lopahtaa ja harrastus jää hyllylle... (Hyvä esimerkki on mm. tämä blogi.) Onneksi mieluisat harrastukset myös nousevat aina uudelleen pintaan joten toivoa ei ole menetetty :)

Kuvissa löytämäni kaunis albumi. Kanteen saa laittaa oman kuvan, meillä se on Klimtin Suudelma. Kyseinen kuva on valittu siksi, koska ensimmäisellä yhteisellä lomallamme kävimme Wienissä ja eksyimme museoon jossa kyseinen teos oli esillä. Se on vaikuttava luonnossa (ei yksistään kokonsa puolesta) ja jotenkin sen tunnelma sopii meihin. Makuuhuoneen seinällä on kehystettynä Wienistä ostettu juliste ja hääkakkumme päällä ei ollut perinteistä kakkukoristetta vaan kakkukuva. Se oli minusta hyvä ratkaisu koska en halunnut tuhlata koristeeseen jolle ei ole käyttöä myöhemmin. Tilatessa sattui myös pieni kömmähdys joten ensimmäinen kuva ei ollut käyttökelpoinen (kuvaan tuli tilaajasta johtuen tekstiä mikä ei ollut tarkoitus), mutta onneksi asiakaspalvelu toimi loistavasti ja saimme uuden kuvan hieman alennettuna ja nopeasti. Eli loppu hyvin kaikki hyvin. Suosittelen muuten tuota kuvaa muihinkin, esimerkiksi synttärikakkuun, helppo ja hauska.

 Ja sitten taas asiaan. Albumi on edelleen kesken (vain kolme vuotta kyseisten juhlien jälkeen...) mutta jospa se valmistuisi. Asia nousi taas pintaan kun olen lueskellut Elliksen blogia joka minut aikanaan johdatti harrastuksen pariin ja josta edelleen saa hyviä vinkkejä. Elliksen innoittamana tuunasin myös tämänpäiväisiä kuvia Photoshopilla ennen julkaisua. Onko laadussa sanottavaa eroa aikaisempiin?

Elliksen kautta löysin myös uuden hauskan blogin jossa käsitellään skräppäystavaroiden säilytystä. Se onkin yksi syy miksi harrastus on hyytynyt. Tavarat ovat yläkerran ylimääräisessä huoneessa, mutta itse tykkään oleskella alakerrassa ja värkätä keittiön pöydän ääressä. Mutta olen haaveillut kaapista olohuoneeseen ja se voisi olla hyvin pitkälti tälläinen :)

Tässä taisi tulla jo niin paljon ja sekavasti asiaa yhdelle päivälle että lopetan nyt. Lopuksi kuitenkin esittelen vielä esineen jota ilman en pärjää. Mittanauha on tämän tytön paras ystävä ja kovassa käytössä. Suunnittelen milloin mitäkin ja saatan nousta jopa vuoteesta tarkistamaan jotain mittaa jos saan "kuningasidean"...